– Mikään ei ole täydellistä maailmassa, mutta tätä voi kehaista.
Näin sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju hallituksen tiistai-iltana julkaistuista talousarvioesityksen pääkohdista. Lopputulos on hänen mielestään parempi kuin mitä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) alkuperäisen ehdotuksen jälkeen olisi odottanut.
Hallituksen riihessä sovittiin miljardin euron säästöistä vuoteen 2027 mennessä. Säästöjen painopiste on vasta vuodessa 2027.
Taloustieteen professori Roope Uusitalon mielestä se voi olla järkevää politiikkaa. Ainakin jos uskoo, että vuonna 2027 suhdanteet ovat paremmassa mallissa.
– Toisaalta kyse saattaa olla myös lukujen kaunistelusta, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä taloustieteilijä.
Kysyimme Kangasharjulta ja Uusitalolta arvioita talousarvioesityksen vaikutuksista esimerkiksi kasvuun ja velkasuhteen kehitykseen.
1. Osuvatko säästöt ja sopeutukset oikeaan paikkaan?
Aki Kangasharju käyttää myös Purran usein toistamaa mantraa, ettei leikkaaminen ole koskaan mukavaa. Silti saksia on hänen mielestään käytetty nyt oikeissa paikoissa.
– Tässä tuli mielestäni ihan oikeudenmukaisia päätöksiä. Esimerkiksi eläkeläisiltä ei ole vielä leikattu, ja nyt siellä sitten vähän ainakin perutaan veronalennuksia hyvätuloisilta eläkeläisiltä.
Hallitus leikkaa yritystuista 141 miljoonaa euroa. Myös tutkimus- ja kehitysrahoituksesta (T&K) 95 miljoonaa.
Kangasharjun mukaan niistä olisi ollut mahdollisuus tehdä suurempiakin nipistyksiä. Hänestä on hyvä, että T&K:n kasvuvauhtia hillitään, jotta julkista rahaa ei valu ainakaan sellaisille yrityksille, jotka eivät ole vielä tarpeeksi hyviä.
– Silti iso yritystukien remontti jää vielä odottamaan itseään. Sieltä täältä on nyt nipsaistu, mutta mietin, ovatko ne sitten todella ne tehottomimmat kohteet, hän pohtii.
Kangasharju ihmettelee, mihin listalta on tippunut esimerkiksi laivojen miehistötuen leikkaus. Kyse on siis valtion varustamoille maksamasta tuesta, jota maksetaan siitä, että laivoilla on suomalainen miehistö ja että ne ovat tiukan paikan tullen helpommin Suomen valtion päätösvallassa.
Roope Uusitalo ei halua suoraan ottaa kantaa siihen, kohdistuvatko säästöt oikeisiin paikkoihin. Hänen mielestään säästöpäätökset eivät ole erityisen dramaattisia, ja hän korostaa, että niissä on kyse poliittisista valinnoista.
Hän muistuttaa, että hallitus ei nyt ole tekemässä esimerkiksi merkittäviä henkilöstöön kohdistuvia julkisen sektorin leikkauksia tai uusia sosiaaliturva- tai työttömyysturvaleikkauksia.
2. Tuleeko toivottua talouskasvua?
Hallitus leikkaa ja toivoo samalla talouskasvua. Uusitalo muistuttaa, että hallitus joutuu tasapainoilemaan niiden välillä.
Hän suhtautuu kriittisesti hallituksen kasvutoimiin, erityisesti yhteisöveron alennukseen.
– Yhteisöveron alennus on vajaan miljardin veronkevennys, ja on vaikea sanoa, että se oikeasti toisi niin paljon kasvua, että se maksaisi itsensä takaisin, hän lisää.
Kangasharju uskoo, että budjettiratkaisu voi lisätä luottamusta talouteen.
– Nyt kun hallitus pystyi tekemään tällaisen lisäleikkauspäätöksen, niin se on omiaan lisäämään luottamusta, hän toteaa.
Kangasharju korostaa, että talouskasvun kannalta kansalaisten luottamus on avainasemassa. Suomalaisten luottamus omaan talouteen on tällä hetkellä paremmalla tasolla kuin luottamus koko Suomen talouteen.
3. Mitä tapahtuu valtion velkasuhteelle?
Uusitalo ei ole optimistinen velkasuhteen pitkän aikavälin kehityksestä.
Jos tavoitteeksi määritellään velkasuhteen vakaantuminen, niin se saattaa hänen mukaansa osittain onnistua vuonna 2027.
Se ei silti tarkoita sitä, että valtion velkaantumisongelma olisi ratkaistu.
– Velkasuhteen kehitys nykyennusteiden mukaan jatkuu sitten mahdollisen tilapäisen pysähtymisen jälkeen vuosista 2028–2029 eteenpäin samanlaisena, hän toteaa.
Kangasharju on samoilla linjoilla velkasuhteen kehityksestä.
– Hallitus yrittää hillitä velkaantumista, mutta paljon jää vielä tehtävää, hän sanoo.
Uusitalo uskoo, että tulevaisuudessa joudutaan puuttumaan vielä koulutuksen ja sosiaaliturvan kaltaisiin suuriin menoeriin. Kaikkia säästökohteita ei ole vielä käyty läpi.
– Valitettavasti varmaankin kaikkia kohtia tullaan koluamaan vielä tulevaisuudessa, hän arvioi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on todennut, että hallituksen tavoite velkasuhteen vakaantumisesta täyttyy tehtyjen päätösten myötä. Asiantuntijat muistuttavat, että tavoitteen täyttyminen vuonna 2027 ei vielä ratkaise Suomen rakenteellista velkaongelmaa.
Videolla pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo hallituksen toimista työllisyyden ja kasvun lisäämiseksi.
Korjattu 3.9. kello 21.23: Aki Kangasharju on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ei Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.
Korjattu 4.9. kello 11.11: Yhteisöveron alennus on vajaan miljardin suuruinen, eikä kahden miljardin suuruinen kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.
